Olin viime viikonloppuna Loviisassa Tokovalmennusrinkiläisten vetämällä treeniviikonlopussa. Liisa lähti kuunteluoppilaaksi ja mulla oli Kerttu mukana, viime hetkellä päätinkin koiran ottaa ja hyvä että otin! Oli oikein antoisa reissu, tuli tavattua mukavia ihmisiä ja opittua lisää Kertusta ja todettua ja kuultua myös ohjaajilta, että koira on loistava mutta ohjaaja ei oikein osaa :P. Ryhmät jaettiin lauantaina 1-4 ja jokainen ryhmä meni läpi 'pisteet' viikonlopun aikana joten kehät vaihtuivat ja ohjaajat myös monesti, mikä oli ihan kiva koska sai vähän eri vinkkiä toisaalta välillä vaikka liikkeet vaihtuivatkin.Rinkiläiset olivat kivaa porukkaa ja nuotiolla tulikin istuttua lauantaina puoleen yöhön asti höpötellen :)

Lauantaina: Ekassa kehässä Luoksetulo ja Seuruu. Luoksetulossa ennakoi ja tuli ravilla koko matkan ja pysähtyi löysästi. Sit haettiin vaan vauhtia eli hetsausta ja sit heitin lelun koiran yli, Riitta tosin oli perjantain treeneis sitä mieltä että tää voi myös vaikuttaa Kertun ennakointiin koska aina heitän pallon sen yli eli pitäis heittää jatkossa vaan mun taakse. Mut tehtiin treeni kuitenkin nyt näin, helle oli kova joten heti kun tuli tauko niin Kerttu juos puun alle varjoon makaamaan. Onnistuin heittämään Kerttuakin sillä pallolla..Yllätyksellisyyttä käskettiin treenata ja esimerkiksi voisin ottaa aina suorat luoksetulot niin että jätän maahan ja sit pysäytykselliset niin että jätän istumaan, jolloinka ei kisoissa sit tiedä tuleeko pysäytyksiä vai ei. Sit suositeltiin puun kierron opettamista ja sitä kautta pysäytyksien treenaus tai niin että jätän nurkan taakse ja pysäytän kun tulee sieltä.Maahan jättäessä pitää olla tarkkana, nyt Kertulla oli jäänyt toinen kyynärä ilmaan.

Seuruuta: Itse en ollut tyytyväinen, meni läähättelyksi sekä jätätti ajoittain ja oli väljät täyskäännökset sekä juoksussa meni plörinäksi. Nämä ohjaajat huomasivat myös ja sanoivat, mutta sanoivat että perus-seuruu on todella hyvä ja mun pitäis vaan luottaa siihen että koira osaa. Koska kun tulen epävarmaksi niin rupean kyyläämään Kerttua sekä auttamaan mukamas sitä vaikka se nätisti tulisi. Eli katse eteenpäin, luota koiraan ja itseesi, treenaa juoksuun lähtöä eli kun 'nostan ravin' niin kauheet bileet koska aika löysästi lähtee mukaan, sit käännöksiä treenattava. Perusasentoja kehuttiin. Sit seuruun aikana ja sivulle pyydettäessä jne mulla on paljon vartaloapuja, tuijotan sekä se perkeleen vasen käsi siinä taskun päällä. Perhanan treeniliivi ja lepattava helma....Tehtiin siis Voi-seuruu, mutta askel siirtymiä ei juurikaan otettu, harmi. Mutta kuulema pitäis opettaa se vasemmalle siirtyminen niin että menee 'pohkeenväistönä' eikä niin että käännös vasempaan 2askelta ja käännös.

Sit iltapäivällä oli seuraavassa kehässä Anne Liukko ja Heini Seppä jotka vetivät meille tunnaritreenit sekä idaria. Näistä käytiin ekaks teoriaa läpi ja sit yksitellen.
Kerttu oli tässä vaiheessa jo tosi väsynyt, vaikka oli vienyt sen lepäämään jo aamulla aina liikkeitten välissä mut näköjään helle ja uusi paikka ja väsy veivät voiton.Ja tästä syystä oli aika terävänä huomaamaan kaikki ärsyttävät koirat ja jos joku haukkui niin Kerttu haukkui ja oli levoton.. 
Tunnari: ekalla kertaa mennessä kapuloille yhden ryhmäläisen koira ampas Kerttua kohti, paska!, tästä sit K nosti irokeesin pystyyn  mutta jatkoi kapuloille mutta pälyili ympärilleen epäluuloisena ja nosteli sit mitä sattui ja toi väärän jonka otin pois vaan ja lähetin uudestaan jolloin toi oikean ja pudottamatta. Sit toisto viel perään ja toiseen paikkaan kapulat nyt ja nyt sit teki hienon työn ja toi oikean mutta pudotteli. Tähän sit vaan pitää saada toistoja ja varmuutta eipä juuri muuta, ohjaajat siis tätä mieltä ja että selvästi osaa mutta nyt vaan sitä kapulan pitoa ja nostoa. Kehoittivat opettamaan että K pitää kiinni tunnarista vaikka minä vetäisinkin siitä ikäänkuin nostaisin koiraa kapulasta ilmaan ja päästää irti vasta käskyllä, koska nyt selvästi into irrottaa ja pitää saada pitämään vaikka käsi sitä kapulaa lähestyisikin.

Idari: meni niin persettä päin kuin vaan voi. Kerttu jo tosi väsynyt räyhäperse tässä ja seuruut nyt meni jees, maahanmeno jees. Seisominen jees mutta kääntyi sillä aikaa kun mä kävelin ja istumisessa tarttesi apua. Mut siis ryntäsi 2 kertaa kohti 30m päässä olevia haukkuvia koiria kohti täydessä isku-valmiudessa, sain molemmilla pysäytettyä nopeasti ja takas haltuun mutta pasmat meni mulla niin sekasin että käytin 3 eri seuraa käskyä...Eli aika turha treeni oli tää, paitsi tietty tuli opittua Kertusta se että miten se käyttäytyy kun on liian väsynyt ja kuumissaan jne. Olin (ja olen) kyllä ylpeä Kertusta, koska se jaksoi loistavasti sen päivän. Tosin tollaista ryntäystä en osannut odottaa ja sitä haukkumista ja kyyläämistä, mut kyl se kuitenkin jaksoi työskennellä ja keskittyä. Etenkin jos vertaa viime kesän helteellä tehtyihin kisoihin niin huomattavasti paremmin jaksoin tehdä. Nyt sit tiedän jatkossa olla tarkempana sen kanssa ja palkkailen sitä siitä että se ei noteeraa kun muut haukkuu tai riekkuu.