Seuraa vuodatusta.

Oikeesti, välillä iskee kyllä toko-uupumus tai joku masennus..
Toinen koira on liika itsenäinen ja toinen taas keskittymiskyvyltään vielä ihan alkutekijöissä, Jes.
Liika ajattelu on pahasta, etenkin jos lähdetään pohtimaan esimerkiksi aikaa ja työn/treenin määrää ja lopputulosta.
Tämä siis siitä, kun kävin läpi tuota harkkakisaa ja mietin että oikeesti: oon opettanut Kertulle seuraamista yli 3vuotta ja se on silti perseestä. Toki se tekee välillä aivan upeaa seuruuta, mutta mä en vaan saa sitä kisatilanteisiin ikinään samanlaisena, tai noh meidän ekassa evl-startissa sain mutta senpä jälkeen ei oo onnistuttu. Enkä tiiä onko ongelma mun jännittäminen vai koiran asenne asiaan. Tähän asti oon aina kyllä itseäni syytellyt, mutta välillä kyllä käy mielessä että tuo narttu on niin ketku luonne, että varmaan tekee jos vaan on mahdollista niin vähän kuin vaan kehtaa. Aargh.
Sitten Eppu, senkin kanssa hinkataan ja hinkataan ja ei edisty seuruu millään vaan se on siinä edessä kuin mikäkin opaskoira. Ja oikeesti, on treenattu ja on edetty hitaasti ja on tehty perusasentojumppaa ja pelkkää kontaktia sivulla jne jne.
Tartteis oikeesti saada onnistumisia ehkä vähän useammin.
Anyone else? vai oonks mä ainoo jolla ei mee jutut ihan putkeen :P
Toisaalta voi pohdintaa jatkaa, että jos mie oon yli 3v treenannu ja tässä on tulos niin enpä oo kovin häävi kouluttaja. Sitä saa mitä tilaa ja koira tekee just sen mitä mä vahvistan joten peilin eteen vaan.